Naiskuoro Telluksen historia
2008-2014
Kulttuuriyhdistys Sisunartut ry:n olemassaolo kytkeytyy erottamattomasti Naiskuoro Tellukseen, jonka taustavoimana toimiminen on yksi sen perustehtävistä. Tämän vuoksi historian kertominen täytyy aloittaa vuodesta 2008, jolloin Tampereen Pispalassa joukko lauluhaluisia naisia päätti perustaa kuoron. Tellus, muinaisten roomalaisten nimi maaemolle, valittiin yhteisellä päätöksellä uuden naiskuoron nimeksi.
Alkujaan noin 15-henkisen kuoron johtajaksi saatiin musiikin monipuolinen ammattilainen Tellu Turkka (MuM). Suurin osa laulajista ei ollut laulanut kuorossa aikaisemmin eikä lukenut nuotteja. Jokaisella oli kuitenkin ääni ja keho, jonka saattoi saada soimaan. Laulajien musiikinlukutaito, äänen hallinta ja yhteinen sointi kehittyivät taitavan musiikkipedagogin johdolla niin, että kohta kuoro jo konsertoi säännöllisesti, ja kuulijoiden joukko kasvoi. Telluksesta tuli pikku hiljaa myös Pispalassa sijaitsevalla Rajaportin saunalla vuosittain 8.6. vietettävän suomalaisen saunan päivän vakioesiintyjä.
Vuosien varrella Tellus kasvoi noin 30-henkiseksi ja tuli tunnetuksi heittäytyvästä otteestaan ja uniikista ohjelmistostaan; kuoro on alusta lähtien harjoitellut ja esittänyt johtajiensa säveltämiä kappaleita, useimmiten kantaesityksinä. Sanoitukset ovat suomalaisilta runoilijoilta ja kansanperinteestä.
Tellun johdolla innostuttiin 2014 tekemään myös video, katso Klebsiella – tautien tango:
2015-2016
Kun Tellu Turkka muutti pois Tampereelta, hän pyysi työtään jatkamaan Petra Poutanen ja Hanna Rajakankaan, jotka molemmat myös säveltävät itse. Naiset muodostavat yhdessä kansanlauluyhtye Duo Hurmeen, jolle säveltämiään lauluja he sovittivat uusiin tarpeisiin kuoroversioiksi. Tellus sai edelleen johtajiltaan kantaesitettäväksi täysin uusia kappaleita. Ohjelmisto siis kasvoi, ja kuoron omaperäisyys ja riemukas ote säilyivät uusien vetäjien käsissä.
Erityissuhde Rajaportin saunaankin säilyi. Petralta oli jo Duo Hurmeen esitettäväksi syntynyt Rajaportin saunan kunniaksi Saunalaulu, jonka hän sovitti myös Telluksen laulettavaksi nimellä Tuli miul sauna vastahani mm. suomalaisen saunan päivän esityksiä varten. Toiveena on tietysti, että kohta laulun osaa vähintään koko Pispala, sitten Tampere, sitten…
2017-2019
Petra Poutanen sai Telluksen yksin johdettavakseen, kun hän valmistui musiikkitaiteen maisteriksi (MuM) ja Hanna Rajakangas muutti muualle. Kuoro oli pikkuhiljaa kasvanut yli nelikymmenhenkiseksi, ja alkoi olla tarvetta suuremmalle harjoitustilalle. Ahjolan Setlementti ry otti Telluksen huomaansa, ja kuorosta tuli Ahjolan opintokurssi. Jatkuvuus turvattiin ja turvataan yhä siten, että vanhoille laulajille on etusija ilmoittautuessa. Uudet laulajat ovat silti aina tervetulleita.
Taitojen yhä karttuessa kuoroa haastavan ja innostavan johtajan kanssa kasvoi myös kuoron kunnianhimo ja halu näyttää osaamistaan yhä isommalle joukolle ja uusille areenoille. Muiden konserttiensa lisäksi Tellus osallistui Tampereen Sävelen kuorokatselmukseen vuosina 2017 ja 2019, joista jälkimmäiseen neljällä kappaleella tähän asti suurimmasta ponnistuksestaan, liikkuvasta kuoroteoksesta Susinartut – 1918 naisvankien laulut elävät. Teoksen kanssa kuoro oli edellisenä talvena tehnyt Suomen sisällissodan muistovuoteen liittyvän kiertueen.
Susinartuista Sisunarttuihin
Kuoroteos Susinartut – 1918 naisvankien laulut elävät syntyi kuoron ykkösaltoissa laulavan Anne Kosken (YT) pohdinnoista hänen saatuaan tietää, että arkistoissa on lauluja ja lauluvihkoja, joissa on sisällissodan kokeneiden naisten omia tekstejä tai heidän muistiin kirjoittamaansa materiaalia. Anne tarjosi löytämiään runoja säveltäjiksi lupautuneille Tellu Turkalle ja Petra Poutanen, ja he taas valitsivat tästä aineistosta sävellettäväkseen haluamansa tekstit. Mukaan säveltäjät pyysivät koreografi Päivi Järvisen (TaM) luomaan teokselle sen visuaalisen ilmeen ja liikkeen.
Näiden taiteilijoiden vedolla kuorolaiset venyttivät osaamistaan ja uskallustaan uusiin ulottuvuuksiin. Yleisön seassa laulava kuoro oppi toisiaan kuunnellen laulamaan ilman perinteisellä tavalla kuoron edessä toimivaa kuoronjohtajaa ja aina uusien tilojen kohdalla sopeutumaan erilaiseen akustiikkaan ja tunnelmaan. Kuoro liikkui vuoroin yleisön edessä ja takana, hyvin lähellä yleisöä, ja näin jokainen kuuntelija sai teoksesta oman uniikin kokemuksensa. Tästä kaikesta syntyi sisällissodan ja vankileirit kokeneille naisille äänen antava kiertue. Katsomoissa nähtiin jopa tekstien kirjoittajien jälkeläisiä, joiden kanssa kuorolaiset ja yleisö saivat esityksen jälkeen keskustella.
Kuoro esitti Susinartut – 1918 naisvankien laulut elävät seitsemällä sisällissodan kannalta merkittävällä paikkakunnalla loppuunmyydyillä konserteilla 11.11.2018–30.3.2019. Kuoro pääsi siis jatkamaan lisäesityksillä muistovuoden 2018 jälkeenkin, ja on mahdollista, että teoksen kanssa esiinnytään tulevaisuudessa vielä jossakin päin maailmaa. Tähän mennessä Susinartut – 1918 naisvankien laulut elävät on esitetty seuraavissa paikoissa:
Tullikamarin Pakkahuone, Tampere
Valkeakosken Kaupunginteatteri
Teatteri Vanha Juko, Lahti
Wäinö Aaltosen Museo, Turku
Suomenlinnan Tenalji von Fersen, Helsinki
Sorin Sirkus, Tampere
Hämeen linna, Hämeenlinna
Paasitorni, Helsinki (osia teoksesta)
Forssan Työväentalo
Naiskuoro Tellukselta oli tähän asti puuttunut oma taustayhdistys, jonka avulla Susinarttujenkin kokoista tuotantoa olisi järkevä hallita. Päätettiin siis vihdoin perustaa sellainen tietäen, että uusia isoja hankkeita oli kehitteillä. Perustamiskokous pidettiin 27.2.2019 Pispalan Rajaportin saunan naapurissa. Tuolloin yhdistys sai myös nimensä Kulttuuriyhdistys Sisunartut ry.
Kulttuuriyhdistys Sisunartut ry:n tarkoituksena on ylläpitää ja edistää Naiskuoro Telluksen toimintaa. Tämän lisäksi yhdistys haluaa verkostoitua vahvasti muiden kuoro- ja kulttuuritoimijoiden kanssa sekä toteuttaa erilaisia kulttuurihankkeita. Näistä ensimmäinen on jo toteutunut kolmen kuoron yhteisesitys Metsän valvottamat Seitsemisen kansallispuistossa. Lisää siitä ja muista uusista hankkeista löydät Tapahtumista.